Koiralähtöisiä artikkeleja


Tulisiko meille leonberginkoira?

Aikuinen Leonberginkoira on uljas näky. Kadulla vastaan tallustava säyseä jättiläinen saa osakseen ihailua ja herättää monesti ajatuksen: ”Tuollaisen koiran tahdon”. Oikeissa käsissä, oikeassa perheessä ja oikeista syistä hankittu Leo on omistajilleen kullan arvoinen kumppani, ystävä ja lemmikki. Heikoilla perustiedoilla ja harkitsemattomuudella saattaa kotiin ilmestyä kävelevä katastrofi.

Pennusta jättiläiseksi

Pennut vievät helposti sydämen. Matka pikkuisesta pallerosta aikuiseksi vaatii kuitenkin yllättäviäkin ponnisteluja. Eikä yksin koiralta, vaan koko perheeltä. Vastuu koiran kasvusta, kehityksestä ja koulutuksesta on yllättävän suuri.

Pikkupentu ruokitaan kasvattajan ohjeiden mukaan useita kertoja vuorokaudessa. Sisäsiistiksi opetetaan kehuilla ja kärsivällisyydellä. Sopivasti virikkeitä, liikuntaa ja lepoa, oikea ruokavalio, madotukset, rokotukset, vakuutus ja monet muut asiat ovat pennun omistajan arkipäivää. Hyvä yhteistyö ja yhteydenpito kasvattajaan on tärkeää.

Hampaiden vaihtumista ja raajojen kasvua on seurattava. Koira on totutettava käsittelyyn: harjaus, kynsien leikkuu, korvien putsaus, kivesten kokeilu, hampaiden tutkinta ja kaikenlainen kopelointi on välttämätöntä. Lisäksi pentu tulee sosiaalistaa muihin koiriin, eläimiin ja ihmisiin. Paljon hommaa ja vastuuta siis.

Kannattaakin miettiä huolellisesti löytyykö itseltä tai perheestä tarpeeksi tahtoa, tarmoa, aikaa ja rahaa koirakaverin kasvatukseen. Pesti kun saattaa kestää reilusti yli 10 vuotta ja ensimmäiset kaksi vuotta tehdään töitä ”vuorotta”.

Leo itse

Leonberginkoira on hyvin perhekeskeinen seurakoira. Se omistautuu omalle perheelleen kokonaisvaltaisesti ja sen tuleekin saada kasvaa ja elää siellä missä muutkin. Kookas koira vaatii paljon ulkoilua ja liikuntaa, mutta ei missään tapauksessa sovellu pihaan narun päähän tai ulkokoiraksi häkkiin. Jos Leo eristetään perheestään, se turhautuu tai jopa masentuu. Tällaisissa tapauksissa saattaa esiintyä ongelmia: tihutöitä, stressioireita tai ongelmakäytöstä.

Ei turhaan sanota, että harvoin vika on koirassa. Useimmiten se onkin narun toisessa päässä. Leo on luotettava ja lapsirakas lauhkea jättiläinen. Se pysäyttää vieraat tulijat, vaikkei varsinaisesti ole vahti. Ystävällinen ja iloinen Leo sopii kaveriksi leppoisalle metsäretkelle tai saattaa siitä saada vaikkapa oivan vesipelastuskoiran. Rutistettava ja rakastettava jättiläinen on monien mahdollisuuksien koira.

Mietipä vielä tätä

Näyttelyissä Leot ovat kauneimmillaan – turkki pöyhkeänä, puhtaana ja harjattuna. Kotioloissa tilanne on usein jotain aivan muuta. Pitkä ja paksu turkki vaatii päivittäistä huoltoa. Tiheä ja untuvainen pohjavilla lähtee pari kertaa vuodessa ja silloin pitää suorastaan rakastaa karvoja. Sekä tuuheassa turkissa, että jyhkeissä tassuissa kulkeutuu kätevästi sisään kuraa, hiekkaa ja lunta. Leot nauttivat ulkosalla liikuskelusta ja eritoten uimisesta. Leon märkä ja ”tuoksahtava” turkki on usein koristeltu metsä- ja uintilenkillä tarttuneista tikuista, heinistä, takiaisista ja mudasta. Uimiseen Leonberginkoira ei tarvitse järveä. Lammikko tai mutainen oja soveltuu tähän tarkoitukseen mainiosti. Omistajan iloksi, kastunut ja likainen turkki tulisi pesun jälkeen myös kuivata. Sadeaikaan siis useita kertoja päivässä!

Rakkautta ja rimakauhua

Leonberginkoira on rauhallinen jättiläinen, mutta etenkin teini-aikana Leonberginkoira vaatii omistajaltaan enemmän älyä kuin voimaa. Lempeä, mutta johdonmukainen kouluttaminen on elintärkeää Jopa 70 kiloa painava kuriton Leo ei ole mukava tuttavuus saati elinkumppani. Kärsivällisyys on avainsana.

Jos vielä harkitset

Leonberginkoira jakaa kanssasi elämänsä ja rakastaa sinua varauksettomasti ja suurella sydämellä. Mikäli aiot hankkia oman, muista olla sen arvoinen!


Koiralähtöisyys - mitä se todella tarkoittaa

RAILI HALME
Koirienkoiralähtöinen koulutusohjaaja, käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja
Kansainvälinen luennoitsija
Suomen Eläintenkouluttajat ryn varsinainen jäsen
Hallituksen jäsen, PDTE (Pet Dog Trainers of Europe)
Täysjäsen, APDT
Päätoimittaja, PDTE Newsletter (Pet Dog Trainers of Europe)
Rakkaiden Haukkujen ja Dog-Oriented Instituten (Doi Oy) perustaja

Paljon puhutaan koirien kouluttamisesta ja erilaisista koulutusmetodeista. Tuntuu, että vain kouluttaminen on tärkeää ja kaikki muu unohtuu. Keskitytään ihmisille tärkeisiin asioihin ja unohdetaan koira eläimenä. Totta kai myös kouluttaminen on osa koiran elämää, mutta kouluttamisen pitäisi olla vain pieni osa sitä. Jos koko koiran elämä on kouluttamista ja vain koulutuskentällä tai koulutusmielessä ollaan koiran kanssa, on jotain todella pahasti pielessä. Kaiken tämä koulutuskeskeisyyden keskellä ymmärrän hyvin, että meillä on Suomessa ja muualla maailmassa niin paljon huonosti voivia ja ”ongelmallisesti” käyttäytyviä koiria. Kun koirilta koko ajan vaaditaan asioita, jotka ovat täysin vastoin koiraeläimen luonnollista käyttäytymistä ja niiden lajiominaiset tarpeet jätetään tyydyttämättä, niin tulos ei voi olla mikään muu kuin se, missä tällä hetkellä ollaan. Totta kai joukossa on myös koiria, jotka kestävät hyvin kaiken sen, mitä niiltä vaadimme mutta isolle joukolle koiria se on vaan aivan liikaa ja ne reagoivat käyttäytymällä ”ongelmallisesti”. Kaikki koirathan ovat yksilöitä ja yksi kestää tilanteet paremmin kuin toinen.

Meidän tulisi ymmärtää esim., että koiran elämästä 14-16 tuntia vuorokaudesta pitäisi mennä nukkuessa. Ilman riittävää unta koira ei pärjää. Koiraeläimen pitäisi saada paljon purtavaa, haistelua, kaivamista, ”ruuan saalistusta” jne. Ilman näiden tarpeiden tyydyttämistä koira ei voi olla tasapainoinen ja onnellinen. Pelkkä tuntien mittainen kävely hihnassa ei tyydytä koiran lajiominaisia tarpeita varsinkaan jos koiran ei anneta ulkoillessa edes haistella rauhassa. Koiralähtöisyys ottaa kaiken tämän ja monet muuta asiat huomioon ja pyrkii rakentamaan koiran elämästä turvallista, hyvään suhteeseen ja luottamukseen perustuvaa elämää. Koiralähtöisyyden ymmärtäminen ja koiran kunnioittaminen koiraeläimenä ovat perusasioita, jotka auttavat meitä elämään koiramme kanssa tasapainoista elämää.

Koiralähtöisyys ei ole pelkkää namitusta ja kukkahattutätien touhutusta, niin kuin moni luulee. Koiralähtöisyys ei myöskään ole koulutusmetodi se on tapa elää koira kanssa siten, että molemmilla on hyvä olla. Ja kun normaali elämä koiran kanssa perustuu hyvään suhteeseen ja luottamukseen on kaikki muu todella helppoa – kouluttaminenkin. Koiralähtöisyys toimii kaikkien koirien kanssa – mitä vaikeammat ongelmat sen paremmin se toimii. Koiralähtöisyyden ainoa tavoite on koiran kokonaisvaltainen hyvinvointi. Vain hyvinvoiva koira voi olla onnellinen ja tasapainoinen.

Mikä tekee koiralähtöisyydestä niin toimivan

Tutkimukset tukevat koiralähtöisyyttä
Koiralähtöisyys perustuu uusimpiin tutkimustuloksiin, mutta myös kokemuksen mukanaan tuomaan osaamiseen. Arvostamme molempia ja kummallakin on paikkansa. Olemme itse toimineet koiralähtöisesti jo yli 12 vuotta Suomessa ja ulkomailla ja sinä aikana tulleet uudet vakavasti otettavat tutkimukset ovat aina tukeneet tekemisiämme.

Koira eläimenä
Koiralähtöisyys ymmärtää ja kunnioittaa koiraa eläimenä eikä pyri pitämään koiraa karvaisena lapsena. Vaikka koiran aivot ja muisti pääasiassa toimivatkin hyvin pitkälti samalla tavalla kuin ihmisen se ei tee koirasta ihmistä eikä edes ihmisen kaltaista olentoa. Koira on sekaravintoa syövä peto ja sitä pitää arvostaa sellaisena. Kun koiraeläimen lajiominaiset tarpeet tyydytetään ja sille tarjotaan turvallinen, hyvään suhteeseen ja luottamukseen perustuva elämä on koiralla mahdollisuus hyvään tasapainoiseen elämään.

Koiralähtöisyys ei korjaa koirana
Koiralähtöisyys ei koskaan lähde hakemaan syytä koirasta. Koira ei pysty tekemään mitään piruuttaan tai kiusatakseen meitä. Sen tekemisiin on aina jokin ihan muu syy. Ja koiralähtöisyydessä aina etsitään se syy. Kun syy poistuu muuttuu myös ei toivottu käyttäytyminen. Kun ongelmia ilmenee lähdetään siis korjaamaan ympäristöä, omaa käyttäytymistä, tilanteita – ei koskaan koiraa. Ei ole koiran syy, jos kurssitilanne on liian stressaava ja muistipaikat on täynnä tai koira on kipeä…

Kieltäminen kääntyy palkinnoksi
Koiralähtöisyys opettaa ihmiset ennakoimaan tilanteita. Kun ennakoidaan ei jouduta tilanteisiin, joissa joutuu komentamaan tai kieltämään koiraa. Kieltäminen ei kuulu koiralähtöisyyteen. Kieltäminen ei opeta koiralle mitään. Jos se opettaisi, ihmisten ei tarvitsisi kieltää koiraa samasta asiasta montaa vuotta. Usein kieltäminen myös kääntyy palkinnoksi koiralle – se saa huomiota väärästä asiasta ja huomio on yksi parhaista palkinnoista. Ja näin ihan itse opetamme koirillemme monet ”pahat” tavat.

Ei rangaistuksia
Koiralähtöisyydessä ei koskaan käytetä rangaistuksia, alistamista, pakottamista, pelkoa… Vain palkitsemalla oikeasta koira oppii ja luottamus säilyy. Jokainen huono kokemus ja uhan alla toimiminen murentaa aina luottamusta ja suhdetta – niin ihmisellä kuin eläimmilläkin. Koiralähtöisyys perustuu koiran ja omistajan väliseen hyvään luottamukselliseen suhteeseen. Koira luottaa omistajaan varauksetta ja haluaa tehdä sitä, mitä siltä odotetaan. On iso ero siinä, että koira tekee jotain koska sen on pakko tehdä tai se tekee koska se haluaa tehdä. Koiralähtöisyys pyrkii siihen, että koira haluaa tehdä. Koirahan on eläin, joka aina valitsee sen käyttäytymisen, mistä se omasta mielestään saa parhaan palkinnon ja kun suhde ja luottamus on kunnossa ja osaamme palkita oikeasta käyttäytymisestä, saamme juuri sitä, mitä palkitsemme.

Opettaminen vai kouluttaminen
Koiralähtöisyys jakaa koiran opettamisen ja kouluttamisen kahteen eri lohkoon. Opettaminen toimii kommunikoinnin keinoin. Me pystymme opettamaan koiralle paljon asioita kouluttamatta vain kommunikoimalla sen kanssa. Opettaessamme kommunikoinnin kautta asioita, käytämme samoja keinoja, joita koirat itse käyttävät. Kerromme kehonkielellämme ja nätisti kehumalla koiralle tyytymättömyytemme tai tyytyväisyytemme. Kommunikoinnilla tapahtuva opettaminen eroaa kouluttamisesta siinä, ettei opettaminen ole etukäteen suunniteltua ja siinä ei ole toistoja. Jokainen opettaminen on ainutkertainen juuri nyt ja siinä tilanteessa tapahtuva asia. Kun taas haluamme kouluttaa koiraa käytämme koiralähtöisiä menetelmiä kouluttaessamme. Suunnittelemme koulutuksen etukäteen, teemme toistoja vain sen verran, minkä koira jaksaa tehdä ja päätämme koulutuksen aina onnistuneeseen harjoitukseen. Pidämme koulutussessiot lyhyinä ja hyödynnämme aina taukojen tuoman hyödyn oppimisessa. Me emme käytä ns. ”positiivista kouluttamista”, koska emme hyväksy siihen liittyviä rangaistuksia. Emme näe mitään positiivista esim. positiivisessa rankaisussa. Käytämme vain palkitsemista – oikeasta tulee palkinto, väärästä tekemisestä ei ole seuraamuksia. Koulutussessiot tulee aina pyrkiä rakentamaan niin, että tulee pääasiassa vain onnistumisia. Jos niin ei käy, kannattaa miettiä, miksi meni pieleen ja muuttaa tekemistään.

Koiralähtöisyys keskittyy siis elämään koiran kanssa

  • ymmärtämällä, että koira on koira – tyydytetään tarpeet
  • rakentamalla hyvä suhde koiran kanssa – kannetaan vastuu siten, että koiralla on kaikki hyvin eikä uhkia esiinny
  • rakentamalla pysyvä luottamus koiran kanssa – vain hyvä suhde luo pohjan pysyvälle luottamukselle
  • pitämällä stressitasot alhaalla – vain stressitön koira on ongelmaton koira
  • kommunikoimalla opettamiseen – saman kielen ”puhuminen” auttaa ymmärtämistä
  • ja vasta sitten kouluttamiseen – koiralähtöisin menetelmin, ei rangaistuksia

KOKEILE KOIRALÄHTÖISYYTTÄ KOIRASI KANSSA JA TULET HÄMMÄSTYMÄÄN

Voit aloittaa kokeilun esim. alla olevan listan avulla:

ÄLÄ TEE KOIRALLESI MITÄÄN, MITÄ ET HALUAISI ITSELLESI TEHTÄVÄN

  • - koira kokee kipua siinä, missä ihminenkin

PALKITSE OIKEASTA – JÄTÄ VÄÄRÄ SEURAAMUKSITTA

  • koira oppii palkinnoista
  • koira ei opi rangaistuksista ja kielloista
  • opetamme usein omalla käyttäytymisellämme koiralle ns. pahat tavat

UNOHDA KIELTÄMINEN

  • ennakoi tilanne, palkitse oikeasta
  • koira turhautuu / stressaantuu kielloista
  • kielto muuttuu palkinnoksi
  • kielto aggressoi ihmistä

ÄLÄ PAKOTA MIHINKÄÄN

  • siedätä hyvien kokemusten kautta
  • jos pakotat kerran, joudut todenäköisesti pakottamaan aina

PUHU AINA NÄTILLÄ ÄÄNELLÄ

  • suhde paranee
  • koira kuulee ja haluaa kuunnella sinua paremmin

UNOHDA KOIRAN TURHA KOSKETTELU

  • muista rauhoittavat signaalit (Turid Rugaas, Rauhoittavat Signaalit)
  • koiran kiva ei aina ole sama kuin sinun kivasi!

KOIRA ON SEKARAVINTOA SYÖVÄ PETO

  • muista tyydyttää lajille ominaiset, luonnolliset tarpeet

NÄIN TOIMIESSASI SINULLA ON ONNELLINEN JA TASAPAINOINEN KOIRA!

JA KUN KOIRASI ON ONNELLINEN SINÄ OLET ONNELLINEN


Palkitseminen

(suhteen ja kommunikoinnin parantaminen, stressin lasku)

Arkikehu

Kehu koiraa aina kun se tekee oikein. Käytä ARKIKEHUA kun koira toimii arjen elämässä oikein. Kerro koiralle kuinka hieno ja loistava haukku se on. Arkikehuminen voi olla mitä tahansa nätillä äänellä puhumista. Arkikehua voi käyttää myös kun halutaan opettaa koiralle uusia asioita kommunikoimalla. Kun koira tekee pyytämättä jotain sieppaamme toiminnan ja kehumme sitä maasta taivaaseen. Hyvin nopeasti se oppii, että näin kannattaa toimia. Arkikehua voi vahvistaa palkalla mutta se ei ole välttämätöntä, sillä pelkkä kehuminen on koiralle yksi parhaista palkinnoista jos suhteenne on kunnossa (palkka osaltaan vahvistaa arkikehua ja suhdetta entisestään). Arkikehua käyttäessämme emme tee toistoja tai pyydä koiraa tekemään mitään, vaan toimimme tulevien tilanteiden mukaan ja hyödynnämme ne. Arkikehu on kommunikointia koiran kanssa, ja sen avulla koiralle on helppo opettaa erilaisia asioita ilman suunniteltuja koulutussessioita.

Kehusana

Kun opetamme/koulutamme koirille uusia asioita toistojen kautta meillä pitää olla käytössä ns. KEHUSANA. Kehusanalla me kerromme koiralle, mistä palkinto tulee. Kun kehusana on ehdollistettu (ohje alla) riittävän myönteiseksi/palkitsevaksi koiralle, se toimii myöhemmin yksinäänkin palkintona. Yleensä kannattaa Kehu-sanan käytöstä siirtyä arkikehuun, kun koira on oppinut opetettavan/koulutettavan asian. Näin päästään vahvistamaan ko. käyttäytymistä ilman, että pitää osua juuri oikeaan hetkeen. Voit itse valita perheenne kehusanaksi minkä sanan tahansa, kunhan sana on riittävän lyhyt. Tärkeintä opetus-/koulutustilanteessa on, että pääset kehumaan nopeita/pieniä koiran reaktioita. Kehusana on YKSI lyhyt sana. Opetustilanteessa koiraan ei kosketa, sitä ei rapsutella eikä sille leperrellä kehusanan lisäksi. Ne kaikki häiritsevät koiran oppimista, voivat jopa pelottaa koiraa. Mahdolliset rapsutukset on syytä tehdä muulloin kuin harjoituksen yhteydessä. Muista tarkkailla koirasi rauhoittavia signaaleja ja varmistaa pitääkö koirasi rapsuttelustasi vai rauhoitteleeko se sinua?

Kehusanan ehdollistaminen

  • Tee kehusana koiralle myönteiseksi/palkitsevaksi - Sano kehusanasi ja anna koiralle nami.
  • Älä vaadi koiraltasi tässä harjoituksessa mitään.
  • Toista monta kertaa peräkkäin äläkä vaadi/odota koiraltasi muuta tässä vaiheessa (4 x 4 harjoitusta eli 16 yksittäistä harjoitusta/yksi harjoitussessio).
  • Huomioi, että koira hakeutuu juuri siihen paikkaan, josta se palkinnon saa (esim. jos annat palkinnon liian ylhäältä, oppii koira nopeasti hyppimään sinua kohti palkintoa odottaessaan).

Palkinto

Palkinnoksi kannattaa valita aina se, mikä KOIRAN MIELESTÄ on palkitsevaa. Palkinnoksi kelpaavat mm. kehuminen, namit/ruoka, lelut, muu tekeminen, eli pääasiassa kaikki, minkä koira kokee palkinnoksi. Koiran elämässä sille tärkeintä on sen valveilla ollessa ruoka ja turvallisuuden tunne. Palkintoina kannattaa käyttää ruokaa/nameja, sillä syöminen rauhoittaa koiraa ja samalla se voi myös kokea olonsa turvallisemmaksi. Mikäli koira ei halua syödä nameja, joista se muuten pitää, tiedät, että se on stressaantunut tai kokee jonkinlaista epämukavuutta tilanteessa. Jos haluaa, että kehusana toimii palkintona yksinään se on ehdollistettava koiralle myönteiseksi/palkitsevaksi muuten se ei toimi yksinään.

13052014 RH / Lisätietoja raili@rakkaathaukut.fi
Rakkaat Haukut / Dog-Oriented Institute