Pennun koiralähtöiset askeleet


Esisanat

Pennun koiralähtöiset askeleet on syntynyt omista kokemuksistani, omista tarpeistani kasvattajana ja koiran omistajana sekä omasta tiedon halustani, sekä ajatusmaailmasta, että pentu saa olla koira ja että sen lajityypilliset tarpeet tyydytetään, sitä ei pelotella eikä pakoteta. Itselläni on koira kokemusta lähes 50 vuoden ajalta ja kasvattajana olen toiminut reilut kymmenen vuotta. Olen työstänyt tämän ongelmakoirakoulutukseni lopputyön Rakkaiden Haukkujen ja Dog-Oriented Instituten perustajan, koiralähtöisen koulutusohjaajan, käyttäytymisneuvoja ja ongelmakoirakouluttaja Raili Halmeen ohjauksessa ja opastuksessa.

Lopputyöni tarkoituksena on auttaa pentujen uusia koteja toimimaan koiralähtöisesti sekä kasvattajia tukemaan uusia koteja pentujen kasvatuksessa ja ohjauksessa. Sillä onko kysymyksessä jonkin tietyn rotuinen koira vai monirotuinen ei ole merkitystä kaikki koirat ansaitsevan koiralähtöisen elämän.

Olen käsitellyt tässä lopputyössäni koiranpennun matkaa astutuksesta alkaen, unohtamatta, että koira on sekaravintoa syövä peto, ei karvainen lapsi. Koira on myös saaliseläin ja se tekee koirasta aran ja varuillaan olevan, jolla on tarve metsästää. Tässä lopputyössä on käsitelty myös koiran rauhoittavia signaaleja, koska osaamme niin huonosti niitä tulkita. Koira on ihmisperheenjäsen kun se muuttaa pentuna omaan kotiin, mutta me emme voi muodostaa koiran kanssa laumaa tai toimia koiran johtajana koska olemme eri lajia. Meidän tulee opetella elämään pennun kanssa ja olemaan hyviä vanhempia ja vastuunkantajia. Haluamme ratkaista asiat koiran ja antaa pennulle koiralähtöiset ensiaskeleet ja pohjan hyvälle elämälle.

Tavoitteena on onnellinen ja tasapainoinen koira ja kun koirasi on onnellinen, olet sinäkin onnellinen.

Arja Pirttimaa


Astutus

Silloin kun puhutaan koiran jalostuksesta, yhdistelmän tulee olla huolella suunniteltu eikä sitä saa toteuttaa hetken mielijohteesta. Yhdistelmässä pitää punnita sekä uroksen, että nartun hyviä ja huonoja ominaisuuksia, eikä pelkästään ulkomuodollisia seikkoja. Kun yhdistelmää suunnitellaan pitää, miettiä uroksen ja nartun hyvät ja huonot puolet ja pyrkiä täydentämään nartun puutteita uroksen hyvillä puolilla ja päinvastoin. Kummankin tulee olla terveitä ja omata rodunomainen luonne, näin pennut saavat hyvät lähtökohdat elämälleen.

Astutus tulee tapahtua aina luonnonmukaisesti ja koiran pitäisi saada itse valita kumppaninsa, koirat saavat tutustua toisiinsa vapaasti, leikkiä ja kirmata pitkin pihaa. Kun / jos koirat ovat omasta mielestään valmiita, annetaan niiden astua. Ihmiset ovat vain läheisyydessä varmistamassa että kaikki sujuu turvallisesti. Koirille järjestetään astumista varten mahdollisimman rauhallinen paikka. Jos uros tai narttu eivät halua astua niitä ei siihen pakoteta, silloin aika ei ole oikea tai sitten kumppanit eivät ole toisilleen sopivia.

Kaikki koirat siis eivät ole toisilleen sopivia kumppaneita ja silloin pitää kunnioittaa koirien tahtoa. Parittelun jälkeen koirat jäävät kiinni toisiinsa 5-40 minuutiksi, mutta ne voivat liikkua ja niille on hyvä tarjota raikasta juotavaa.

Astumisen jälkeen kumpikin saa levätä sekä kummallekin tarjotaan raikasta vettä ja herkkullista ruokaa. Usein narttu rauhoittuu parittelun jälkeen ja alkaa valmistautua tulevien pentujen odotukseen. Narttu nukkuu paljon ja se pitää nartulle sallia, unohtamatta kuitenkaan rauhallista liikuntaa. Molempien koirien tulee olla ehdottoman terveitä.

Koirien voidaan antaa astua niin monena peräkkäisenä päivänä kun koirat itse ovat halukkaita. Keinosiemennys ei ole koiralle luonnollinen tapa jatkaa sukua.

Astuminen voi myös tapahtua vahingossa ja suunnittelematta ja silloinkin pennut ovat ansainneet hyvän elämän ja oman kodin.

Astutuksen oikea ajankohta on useimmin 9-12 vuorokautta juoksun alusta, mutta yksilöllisiäkin eroja on. Kokenut uros tunnistaa hyvinkin tarkasti oikean ajankohdan.


Emän odotusaika ja pennun syntymä

Emän odotusajan tulee olla emälle rauhallisen elon aikaa. Emän on hyvä saada säännöllistä rauhallista liikuntaa päivittäin. Liikunta tapahtuu emän ehdoilla ja jos emä ei loppuaikana enää halua poistua kauaksi kotipihasta, ei emää siihen pakoteta. Emä nauttii terveellistä ravintoa, emää ei ylisyötetä vaikka loppuaikoina ruuan tarve lisääntyykin jonkin verran. Ruoka tulee loppuaikoina tarjota useampana pienenä eränä, koska emä ei pysty nauttimaan isoja annoksia kun pennut täyttävät suurimman osan tilasta. Jos emä kärsii pahoinvoinnista, pyritään tarjoamaan sellaista ruokaa mikä maistuu.

Emä saa valmistautua tulevaan synnytykseen ja emä saa tehdä pentupesiä eri puolelle , esim. kaivamalla hienoja kuoppia pesiksi. Emää hierotaan ja emä saa hellyyttä aina kun sitä haluaa. Emälle tarjotaan virikkeitä mm. namien piilotusleikkien muodossa. Emä vierailee usein tulevassa pentuhuoneessa ja nauttii siellä herkkuja ja lepäilee pentulaatikossa. Pentuhuoneesta on tehty rauhallinen ja turvallinen paikka emälle.

Kun emän synnyttämisen aika koittaa, emä alkaa tuntea olonsa hieman tuskaiseksi ja hakeutua omaan rauhaansa lepäämään, silloin on aika siirtyä pentuhuoneen rauhaan ja emää rauhoitellaan juttelemalla rauhallisella äänellä ja olemalla itse hyvin rauhallinen.

Synnyttäminen

Kun emän lämpö laskee reilusti alle 37 asteen, käynnistyy synnytys vuorokauden sisällä. Kasvattaja on vain sivusta seuraaja emän synnyttäessä ja emä saa itse hoitaa pennun puhdistamisen ja napanuoran katkaisun. Emä syö usein jälkeiset ja se voidaan emälle sallia, mutta jos kyseessä on hyvin suuri pentue, saattaa emä saada ripulin jos sen annetaan syödä kaikki jälkeiset. Kasvattajan rooli on tarkkailla ja puuttua synnytykseen mahdollisimman vähän emää kunnioittaen eikä häiritä liiallisella tarkkailulla emää ja pentuja. Synnytyksen päätyttyä ja emän mennessä tarpeilleen ulos pennut tarkastetaan ja punnitaan ja pentulaatikkoon vaihdetaan puhtaat peitteet. Emä saa viettää pentujen kanssa kaiken haluamansa ajan eikä pentuja poisteta emän nisiltä tarpeettomasti. Synnytyksen jälkeen emä saa ravintoa aina halutessaan.

Jos synnytyksessä ilmenee vaikeuksia, esim. pentu on liian iso syntyäkseen, niin silloin on emää autettava tai otettava yhteys eläinlääkäriin turhaan pitkittämättä emän kipua ja vaarantamatta pentujen henkiin jäämistä. Sovi oman eläinlääkärisi kanssa päivystyksestä, jotta saat lääkärin tarvittaessa paikalle.

Koira kantaa keskimäärin 58-63 vrk, rotukohtaisia eroja voi olla kuten yksilökohtaisiakin.


Pentu kasvattajan luona

Pennut saavat viettää kasvattajan luona hyvin koiramaista elämää. Emä saa hoitaa pentujaan oman halunsa mukaisesti ja opettaa pennuille asioita millä elämässä pieni koira pärjää.

Pentuja myös virikkeistetään erilaisilla tavoilla. Pennuille voidaan rakentaa mm. kaivulaatikko, kivistä puunoksista. Pennut saavat pentulaatikkoon tuliaisia ulkomaailmasta sinne voidaan tuoda ruohoa, puunoksia ja kiviä haisteltaviksi ja vähän maisteltaviksikin. Pennuilla pitää olla leluja käytössään, pehmolelut valitaan siten, että niissä ei ole irtoavia silmiä tai ulokkeita, vinkulelujen kanssa leikkimistä valvotaan, etteivät pennut saa leluja rikki ja niele niiden osia.

Pennut saavat nukkua rauhassa eikä niiden unta saa häiritä. Pennut tarvitsevat paljon unta. Pentujen elinolosuhteet pidetään puhtaina. Emä saa imettää pentuja ihan luovutusikään asti. Pennut päästetään tutkimaan asunnon eritiloja ja myös ulkoilemaan pihamaalla. Pennuille soitetaan musiikkia ja luetaan rauhallisella äänellä iltasatuja. Pentuja käsitellään rauhallisesti ja niiden kasvua seurataan punnitsemalla pennut säännöllisesti.

Pennut madotetaan 2 kertaa ja kolmas madotus tulee suorittaa kotona ennen ensimmäistä rokotusta. Pennut totutetaan perheen normaaliin elämään. Pennut on myös totutettu hoitotoimenpiteisiin.

Pennun valinta

Kasvattaja viettää pentujen kanssa 24 h vuorokaudessa ja oppii tuntemaan pennut hyvin. Kasvattaja oppii seuraamaan pentujen käytöstä ja toimintaa eri tilanteissa. Kasvattajan tehtävä on etsiä jokaiselle pennulle juuri sille pennulle se maailman paras koti. Tämän takia onkin tärkeää että kerrot kasvattajalle etukäteen mitkä ovat sinusta sellaisia asioita joita haluaisit omassa pennussasi olevan. Näitä asioita kasvattaja sitten pohtii kun hän seuraa pentuja ja niiden touhuja. Kasvattajalle ei kannata kertoa että haluaa näyttelykoiran, sillä sellaisia pentuja ei ole olemassa, on olemassa uusi perheenjäsen, ystävä ja lenkkikaveri. Näyttelyharrastus on vain yksi harrastus muiden joukossa ja sopii joillekin ja toisille sitten taas ei.

Jos on etsimässä harrastuskoiraa, niin se kannattaa kertoa. Kasvattajalle kannattaa kertoa rehellisesti omista asumisoloistaan, perheestään, niistä olosuhteista ja henkilöistä missä tuleva perheenjäsen tulee elämään. Mitä rehellisemmän kuvan annat sitä paremmin kasvattaja pysyy löytämään pennuista juuri sinulle sopivan pennun. Kun pennut ovat terveeksi todettuja, sirutettuja ja pentutestattuja, kasvattaja kertoo mikä pennuista on se mitä hän tarjoaa sinulle. Samalla hän kertoo myös perustelut päätökselleen.

Vierailut pentujen luona suoritetaan pentujen ehdoilla. Ennen lopullista valintaa pitää kasvattajan kertoa rodussa esiintyvistä sairauksista ja esittää pennun emän ja isän terveystulokset joista myös pentukansiossa pitää olla kopiot. Kasvattaja varaa riittävästi aikaa kysymyksiä varten pennun luovutustilaisuuteen.

Pentutesti

Pentutesti kertoo jossain määrin pennun synnynnäisistä taipumuksista, mutta siihen minkälainen aikuinen koira pennusta kehittyy vaikuttavat myös myöhemmät kokemukset ja oppiminen. Asioita joihin pentutesti ei anna vastausta ovat mm. pelot jotka alkavat kehittyä vasta 8-9 vkon iässä ja testi tehdään n. 7 vkon iässä. Jos pentu on 7 vkon iässä pelokas sen voi olettaa olevan sitä jatkossakin, mutta pelottomalta vaikuttava 7 viikkoinen pentu voi oppia pelokkaaksi taitamattomissa käsissä.

Jos kasvattaja testaa pennut niin hänen tulee pitää huolta että, testissä pentuja ei pelotella eikä niitä satuteta. Testin tarkoituksena on auttaa kasvattajaa löytämään jokaiselle pennulle juuri sille sopiva koti. Testaaja tarkkailee pennun käytöstä ja sen liikkumista vieraassa tilassa.

Pentutestistä pennunomistaja saa kirjallisen dokumentin missä kerrotaan kyseisen pennun käytöksestä pentutestin aikana. Pentutestin suorittaa ulkopuolinen testaaja. Pentutesti on suuntaa antava ja pennun tuleva kasvuympäristö ja pennun kohtelu uudessa kodissa tulevat vaikuttamaan minkälainen aikuinen koira pennusta aikanaan kasvaa. Kukaan ei kuitenkaan voi nähdä tulevaisuuteen, eikä kukaan voi varmuudella sanoa minkälainen koira pennusta kasvaa.

Eläinlääkäri

Kasvattaja käy pentujen kanssa myös eläinlääkärillä ja ennen sinne menoa on pennut totutettu olemaan autossa. Eläinlääkäriaseman kanssa on sovittu pentujen saapumisesta ja pentujen käyttöön on varattu ennakkoon puhdistettu tila jossa eläinlääkäri suorittaa pennuille terveystarkastuksen ja laittaa pennuille sirut. On myös mahdollista, että eläinlääkäri tulee kotiin tutkimaan pennut ja siruttamaan ne.

Pentutestissä tarkkaillaan pennusta seuraavia asioita, uteliaisuutta, pelokkuutta, ympäristön vaikutusta, keskittymistä, leikkisyyttä, liikkumista, äänen käyttöä ja kontaktihalukkuutta. Jos pentu osoittaa stressaantuvansa testi keskeytetään.

Alle 7 viikkoista pentua ei saa luovuttaa.


Uusi koti valmistautuu pennun tuloon

Ennen kun pentu saapuu kotiin, sinun on täytynyt tehdä monta päätöstä; olet ratkaissut haluatko että pentusi on uros tai sitten narttu miettinyt kumpi sopii sinulle paremmin kaveriksi.

Olet miettinyt sitoutumistasi useaksi vuodeksi eteenpäin, mitä jos perheeseen tulee vauva olenko edelleenkin sitä mieltä että myös koiralle on aikaa.

Olet miettinyt mitä haluat koirasi kanssa tehdä, tuleeko siitä sinulle lenkkikaveri vai lähdettekö yhdessä sienestämään. Koko perheen pitää sitoutua asiaan sillä jos tytär haluaa vinttikoiran, äiti mopsin ja poika mopon ja isä pelkästään rauhaa, niin kannattaa miettiä tarkkaan onko hetki oikea hankkia pentu taloon.

Mutta kun päätös pennun hankinnasta on tehty, niin silloin pitää kotia valmistaa vastaanottamaan pentusi.

Olethan muistanut, että pikku pentu katsoo suullaan ja syö kaiken kuin pieni lapsi. Tarkastele kotiasi pennun tasolta. Löytyykö lattiatasosta sähköjohtoja, ne tulee suojata pennun teräviltä hampailta. Roikkuvat pöytäliinat kannattaa poistaa ja ne arvokkaimmat kristallivaasit laittaa pois pennun ulottuvuus korkeudelta. Kaikki kasvit tulee sijoittaa siten että pentu ei ylety niihin.

Jos perheeseen kuuluu pikkulapsia, täytyy miettiä miten lasten ja koirien leikit sopivat yhteen, esim. legopalikat pentu syö hetkessä kuten muutkin pikkuesineet lattioilta, pentu saattaa myös rikkoa lasten lelut. Koiralle onkin hankittava pennulle soveltuvia leluja joilla se voi turvallisesti leikkiä.

Pennulle on mietittävä katollinen oma paikka tästä paikasta tulee pennun rauhoittumispaikka missä sitä ei häiritä ja missä se tietää olevansa turvassa. Pentua ei kuitenkaan pakoteta pysymään tässä valitussa paikassa vaan pentu ohjataan esim. syömään kongia sinne ja totutetaan näin omaan paikkaan.

Jos opetat pentusi tekemään asiansa sanomalehden päälle, sinun tulee varmistaa, että pentu ei syö sanomalehteä, myös omat jätökset häviävät pennun massuun jos niitä ei korjata heti pois. Tämä ei ole vaarallista mutta hieman epämiellyttävää kylläkin.

Varmista myös pihapiiri, jotta sieltä ei löydy tupakantumppeja sillä nekin häviävät parempiin suihin. Pennun kulkua piha-alueella tulee myös seurata koska myös pienet kivet ovat pennun mielestä syötäviä.

Jos perheessä on lapsia, tulee lasten kanssa keskustella pennun tulosta ja sopia säännöistä ja miettiä yhdessä asioita mitä pennun kanssa tehdään. Lapsille pitää myös kertoa, että pentua ei koskaan saa pelotella tai satuttaa.

Lasten kanssa voi myös yhdessä pohtia mikä pennulle nimeksi, nimeksi kannattaa valita helppo nimi, jolla lapsetkin voivat helposti kutsua pentua nimeltä. Kasvattajan valitsema nimi, jolla pentu rekisteröidään on usein pitkä ja vaikea.


Ensiaskeleet kotona

Tänään pentusi on valmis muuttamaan omaan kotiinsa. Oletkin jo varmasti valmistautunut pentusi muuttoon ja tehnyt kodin turvalliseksi paikaksi pennun tulla. Pentusi on tänään erotettu omista sisaruksistaan ja emästään ja se on suuri elämän muutos pikkuiselle, sen koko elinympäristö muuttuu.

Stressi

Pentusi stressitasot nousevat kovasti, ne saattavat ilmetä mm. seuraavalla tavalla: vikiseminen, haukkuminen, pissaaminen paljon tai ei ollenkaan, kuolaaminen, läähätys, nuoleminen, ripuli, oksentelu, vapina, kosketus herkkyys, hikiset tassut, juominen, punaiset silmät, tässä vain joitakin mainitakseni. Sinun tulee pennun omistajana toimia siten että pennun stressitasot saadaan alas mahdollisimman hyvin.

Voit helpottaa pennun oloa seuraavilla tavoilla: pidä oma käytöksesi mahdollisimman rauhallisena, älä pakota pentua mihinkään, anna sen tutustua omassa tahdissaan niin ympäristöön kuin sinuun ja muuhun perheeseen, älä ”lääpi ” pentua turhaan. Luo pennulle alusta lähtien hyvät rutiinit, ne rauhoittavat pentua. Anna pennulle jotain pureskeltavaa, isoja luita tai sitten kongi jossa on herkkua sisällä. Älä kumarru pennun päälle vaan laskeudu pennun tasolle. Näytä pennulle missä on sen oma paikka ja tee se pennulle turvalliseksi, esim, oma peitto, sänky tai peti, jossa pentu tuntee olonsa turvalliseksi. Älä päästä heti vieraita kotiisi vaikka kaikki haluavatkin tulla katsomaan pentua. Anna pennulle aikaa tottua uuteen ympäristöön ja uuteen perheeseensä. Älä koskaan häiritse nukkuvaa pentua sillä se tarvitsee paljon lepoa ja unta.

Lapset

Opeta lapset myös alusta asti kunnioittamaan pennun lepoaikaa. Voit myös istua koirasi kanssa ihan hiljaa tai sitten lukea koirallesi, koira ei ole turhan tarkka luetko sille rakkausromaania vai päivän poliittiset uutiset, tärkeintä on tehdä se rauhallisella pehmeällä äänellä. Voit myös hieroa pari kertaa viikossa koiraasi pitkin sivelevin vedoin.

Jos sinulla on toisia koiria /eläimiä kotona, tulee pennun tutustuminen niihin myös tehdä harkiten ja valvonnan alla ja varmistaa että se sujuu ystävällisissä merkeissä. Et saa jättää pentuasi yksin esim. toisen koiran kanssa ennen kuin ne ovat tutustuneet toisiinsa ja hyväksyneet toisensa. Myös vanhemman koiran stressitasot nousevat kun perheeseen tulee pentu. Älä anna pennun viedä kaikkea huomiotasi vaan järjestä myös vanhemmalle koiralle virikkeitä ja pureskeltavaa. Myös perheen muiden koirien stressitasot nousevat kun pentu tulee taloon. Älä koskaan huuda pennullesi tai lemmikeillesi.

Perheen muut koirat/lemmikit

Kun perheeseen tulee uusi koira, niin perheen muiden koirien elämän pitäisi parantua ja muuttua vielä hauskemmaksi, eli pentu tuo tullessaan pelkkiä positiivisia asioita muiden elämään, eikä rajoituksia. Seuraa pennun ja muiden lemmikkien tutustumista, mutta anna niiden kuitenkin hoitaa tutustuminen itse, varmistat vain sivusta, että kaikki sujuu hyvin. Kun pentu viedään kotiin, perheen muiden koirien annetaan haistella pentua yksitellen, pentu on sylissäsi ja annat pennun alapään haisteltavaksi, kun se on haisteltu lasket pennun varovasti maahan jalkojesi juureen ja haistelu jatkuu. Kaikki tehdään rauhallisesti.

Jos perheessä on muita lemmikkejä kuten kissoja, kaneja jne. myös niihin pennun pitää tutustua valvotusti.


Pennun ruokinta

Pennun aterioiden määrä on 4-5 ateriaa vuorokaudessa n. 10 viikon ikään asti. Noin 7 kk ikäinen pentu pärjää jo kahdella ruualla ja se on myös aikuisen koiran ruokintatiheys, varsinkin jos kysymyksessä on iso rotu. Eri kasvattajat suosivat erilaisia ruokintamuotoja. Erilaisia ruokintamuotoja ovat mm. teollinen valmisruoka, kotiruoka, sekaruoka sekä luonnonmukainen ruokinta (BARF).

Teollinen ruoka

Teollisen ruuan hyötynä on sen helppous, sitä on helppo kuljettaa mukana, hintahaitaria on paljon, hyvä säilyvyys ja ravinnesisällön laajuus. Haittoina voidaan pitää ruuan yksipuolisuutta, säilöntäaineiden käyttöä, huonoa sulavuutta, raaka-aineiden heikkoutta ja vähäisempää virikkeellisyyttä.

Kotiruoka

Kotiruuan hyötyinä voidaan pitää sitä, että valmistusaineet ovat tuoreita, voidaan valmistaa yksilöllisiä ruokia, ruoka ei sisällä säilöntäaineita ja ruoka maistuu koirasta hyvältä, haittoina taa huonoa säilyvyyttä, ruokintakustannuksia sekä tiedon puutetta mitä kaikkea tarvitaan jotta pentu ei kärsi puutoksista.

Sekaruoka

Sekaruoka valitaan usein siitä syystä, että sillä pyritään varmistamaan, että pentu saa kaiken tarvitsemansa ja usein tähän vaikuttaa myös omistajan halu valita luonnonmukaisempi tapa ruokkia koiraa. Haittana tässä ruokintamuodossa on se että helposti syntyy liikasaantia vitamiineista ja säilöntä- ja lisäaineiden haitat.

Luonnonmukainen ruokinta (raakaruokinta)

Luonnonmukaisessa ruokintamuodossa (BARF) hyödyt ovat raaka-aineiden tuoreus ja monipuolisuus, helppo antaa mielekästä puuhaa koirille, luiden syöminen rauhoittaa ja laskee stressitasoja. Haittapuolena voitaneen pitää raakojen luiden ”sottaisuutta”.

Hyvä laatuisen pennun ruuan tulee sisältää seuraavia rasvahappoja Omega 3:sta ja Omega 6:sta, rasvahappojen tehtävänä on varmistaa aivojen kehittymisestä ja aivotoimintaa, ne vaikuttavat myös silmien toiminnallisuuteen, veren hyytymiseen, ne hillitsevät tulehdusreaktioita ja varmistavat suoliston ja limakalvojen toimintaa. Tärkeimmät vitamiinit ovat A-vitamiinit jotka vaikuttavat silmä- ja näköaistiin, E-vitamiinit toimivat solukalvojen rakennusaineina K-vitamiini vaikuttaa veren hyytymiseen, B-vitamiinit ihoon ja turkkiin, sekä C-vitamiinit stressi- ym. hormoneihin.

Valitaanpa pennun ruokintamuodoksi sitten mikä tahansa niin yksityiskohtaiset ruokintaohjeet antaa pennun kasvattaja kirjallisesti. Kasvattajalla on parasta tietoa juuri omasta rodustaan ja sen ruokinnasta.

Puutteellinen ravinto

Liika tai puutteellinen ravinto aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja tämän vuoksi ruokinnan kokonaisenergiaa rajoitetaan ja estetään tätä kautta mm. luuston kasvuhäiriöitä. Muista vaikka pyöreä pentu on valloittavan näköinen niin hoikka pentu voi paremmin ja vältytään tassujen vääntymiseltä mikä usein aiheutuu väärästä ja liiallisesta ruokinnasta. Älä vaihtele pentusi ruokaa tarpeettomasti, sillä ruuan vaihto on aina rasite pennun vatsalle. Jos jostain syystä joudut vaihtamaan pentusi ruuan niin keskustele aina kasvattajan tai ravintoterapeutin kanssa ennen päätöksen tekoa niin saat ohjeet ruuan vaihtamiseksi. Älä lankea myöskään halparuokiin sillä sen mitä säästät ruuan hinnassa voit joutua viemään eläinlääkärille monin kertaisesti. Pentusi on sopivan kokoinen kun sen kylkiluut tuntuvat karvapeitteen alta vaivattomasti, mutta liian laiha jos ne näkyvät tunnustelematta. Punnitse pentusi aluksi kerran viikossa aina samana päivänä ja kirjaa painot ylös. Arvot ovat kuitenkin viitteellisiä ja aina löytyy yksilöitä jotka kulkevat omia polkujaan.

Seuraa pentusi jalkojen kehitystä (kohtuudella), jotta ne eivät pääse vääntymään. Muistakaa kuitenkin, että pennun jalat ovat kehitysvaiheessa ja nivelet ovat löysät ja ne voivat istuessa kääntyä hieman sivullekin. Parhaiten jalkojen asennon näkee kun pentu seisoo ja jalkoja katsotaan suoraan edestäpäin tai suoraan edestä koiran liikkeessä. Suurilla roduilla jalkojen kasvuhäiriöt ovat yleisempiä kuin pienillä roduilla.

Mitä muuta

Pennulle voidaan antaa myös luita tai puruluita kaluttavaksi, mutta ei solmupäisiä puruluita, sillä jo pikkupentukin irrottaa solmun helposti ja silloin seuraa tukehtumisvaara. Aidot lihaisat luut ovat myös pennulle verraton viihdyke ja makupala kun ne ovat kooltaan sellaisia, että pikkupentu ei saa niistä irrotettua isoja paloja.

Itse olen ruokkinut koirani luonnonmukaisesti jo seitsemän vuoden ajan ja hyötyinä olen nähnyt koirien terveyden, ei korvatulehduksia, ei silmä tulehduksia, turkit ovat hyvä kuntosia ja koirat ovat leikkisiä ja energisiä. Ruoka maittaa koirille hyvin ja nirsoilua ei esiinny. Koen hyvänä myös sen että koirani saavat monipuolisesti eri kasvikunnan ja eläinkunnan tuotteita.

Ruualla pystytään myös tukemaan koiran tervehtymistä jos koira sairastuu, silloin on hyvä lisätä ruokaan lisäravinteita.

Kotona kannattaa pitää tankoparsaa (tölkki), sillä jos pentusi sattuu syömään jotain sille sopimatonta kuten esim. kiviä, niin anna pennulle kokonaisia tankoparsoja, ne sitovat vierasesineet itseensä ja tuovat ne pois ulosteen mukana.


Pennun liikunta

Pikku pentu ei tarvitse remmiliikuntaa, vaan pentu saa liikkua vapaasti piha-alueella oman jaksamisensa mukaan. Pentu ei jaksa vielä pitkiä pätkiä vaan kun väsymys tulee se nukahtaa ja silloin sen täytyy antaa nukkua rauhassa.

Älä kuljeta pentuasi asfaltoiduilla alueilla, sillä kova asfaltti ei ole hyväksi pennun tassuille, koska nivelet ovat hyvin löysät. Paras liikunta maasto on metsä tai niitty (maastot).

Jos sinulla on vanhempi koira niin muista, että pentu ei jaksa liikkua yhtä kauan kuin aikuinen koira. Eli pennun liikunta ei ole rajoitettua mutta sitä toteutetaan pennun ehdoilla.

Älä koskaan jätä aikuista koiraa ja pentua kahdestaan pihalle. Aikuisen koiran leikki voi muuttua liian rajuksi pennulle. Pentusi ei kuitenkaan mene rikki yhteisleikeistä kun ne kestävät lyhyen aikaa valvotuissa olosuhteissa.

Pikkupentu (varsinkin jättirodut) ei saa kulkea vielä rappusia, vaan se nostetaan sylissä sisälle ja ulos. Pentu voi pudota niistä ja loukkaantua hyvinkin vakavasti. Pentu opetetaan liikkumaan rappusissa oikealla tavalla turvallisesti.

Autoilu

Autolla liikkuminen tulee olla pennulle turvallista. Pennulla pitää olla autossa turvallinen paikka missä se voi matkustaa. Pienillä koirilla / pennuilla boxi tuo turvallisuutta, boxi pitää kuitenkin kiinnittää hyvin . Isoille pennuille ja / koirille tarvitaan häkki, joka kiinnitetään autoon ja tehdään turvalliseksi paikaksi matkustaa.

Pannan käyttö

Pentu opetetaan käyttämään myös pantaa ja se tapahtuu seuraavasti (ks. Kehusanan opettaminen):

  1. Otetaan neljä namia ja (harjoitus toistetaan 4 x 4 sarjassa) ja sen jälkeen tauko, älä vaikeuta tehtävää liian nopeasti ja jos niin pääsi käymään palaa takaisin helpompaan.
  2. Käytetään isoa pantaa siis sellaista mikä ei kiristä, vaan on liian iso koiralle.
  3. Otetaan panta ja annetaan koiran nuuskia sitä lattialla, kun koira koskettaa pantaa sanotaan kehusana ja palkataan koira.
  4. Otetaan panta käteen ja kun koira nuuskii sitä ja koskettaa pantaa sanotaan kehusana ja palkitaan koira.
  5. Ole itse koiran tasolla hieman viistosti koiran edessä, älä tuijota koiraa, pidä pantaa koiran kuonon edessä ja jo heti kun koira hieman tuo kuonoaan pannan suuntaan kehusana ja palkka. Pidä nami koiran kuonon kohdalla noin keskellä pannan aukkoa.
  6. Kun koira työntää kuonoa hieman pannan läpi kehusana ja palkitaan.
  7. Kun koira työntää päänsä pannan läpi kehusana ja palkitaan.
  8. Kun koira on oppinut tämän tempun isolla pannalla, voidaan vaihtaa hieman pienempään pantaan ja toimia samalla tavalla.
  9. Isolla koiralla voit lopuksi toteuttaa tempun itse seisoen koiran sivulla ja tarjoten pantaa koiran kuonon eteen.

Anna pennun myös rauhassa tutustua hihnaan ennen sen kiinnittämistä pantaan tai valjaisiin. Älä koskaan anna pennun vetää hihnassa vaan opeta pennulle, että on kannattavaa kulkea hihna löysänä ja siitä saa kehuja ja nameja.

Tee pikkupennun kanssa harjoituksia lyhyissä pätkissä niin että pentu ei kyllästy. Kun pentu liikkuu vapaana piha-alueella kutsu pentua aina säännöllisesti luoksesi ja palkitse kun pentu tulee luoksesi, silloin saa koiran joka kuuntelee sinua ja tietää että on aina kannattavaa tulla sinun luoksesi. Jos pentu epäröi tulla luoksesi, mene maahan kyykkyyn niin pentu tulee helpommin luoksesi koska et näytä pennun silmissä pelottavan suurelta.

Kehu pentuasi aina kaikesta missä pentu onnistuu ja jätä ei toivottu toiminta huomioimatta.

Muista pitää harjoitukset lyhyinä, sillä pentu ei jaksa keskittyä kauan aikaa ja oppiminen pitää tehdä pennulle hauskaksi.

Tempusta on hyötyä esim. lenkille lähdettäessä kun koira ”pukee” itse pannan. Koira ei stressaannu kun sitä mahdollisesti ajetaan pannan kanssa takaa ja yritetään pukea panta väkisin päälle.

Älä kumarru koskaan pentusi päälle sillä olet pennun mielestä iso ja pelottava, vaan ole aina pennun tasolla kun se on mahdollista tai sivulla.


Pennun käsittely

Jokainen meistä haluaa, että elämä koiran kanssa on mukavaa ja tavoitteena on, että koiran kanssa voi liikkua huolettomasti tilanteessa kuin tilanteessa. Osallistu pentusi kanssa koiralähtöiselle, pikku pentukurssille tai leikkikouluun ne ovat myös hyvin hauskoja ja koira nauttii kun tapaa saman ikäisiä kavereita turvallisissa valvotuissa olosuhteissa. Ota koirasi mukaan erilaisiin paikkoihin ja tapaamaan vieraita ihmisiä ja eläimiä. Älä kuitenkaan koskaan pakota koiraasi vaan anna sen itse vapaaehtoisesti tutustua uusiin asioihin. Ennen kun aloitat maailman valloituksen anna pentusi tutustua omaan perheeseensä ja kotiinsa. Pikkupentukursseilla pentu ei juuri opi paljon uusia asioita, mutta omistajalle ne ovat kultakaivoksia. Suosittelen koiralähtöisiä kursseja jotka perustuvat positiiviseen palkitsemiseen ja missä ei käytetä mitään rankaisuja tai pelotteita.

Hampaiden katsominen

Pennulle opetetaan suuhun katsomista siten että, toistetaan aina sanaa HAMMAS, nopeasti koira tottuu, että kun kuuluu sana HAMMAS, niin katsotaan suuhun ja lähes itse alkaa tarjota suun avaamista, hyödyllinen taito esim. eläinlääkärille mennessä. Ensimmäisillä kerroilla riittää että kosketat vain hyvin lyhyesti koirasi huulia / kuonoa, sanot kehusanan ja palkitset koiran. Vähitellen etenet niin että nostat huulta vähän ja kehut ja palkka ja näin totuttamalla hampaiden näyttäminen alkaa onnistua siihen voi liittää vihjesanana HAMMAS. Maltti on valttia tässäkin asiassa.

Kynsien leikkaaminen

Pennun kynnet leikataan kasvattajan luona 1 x vko ja sitä tulee jatkaa kotona, totuta pentusi samalla tavalla kynsien leikkaamiseen kuin hampaiden katsomiseen. Valitse jälleen vihjesana esim. KYNSI, koska kasvattajan luona on ehkä käytetty erilaista leikkuria mitkä sinulla on kotona, niin totuta pentu ensin leikkuriin ilman että yksikään kynsi katkeaa. Anna pennun haistella leikkuria ja kehu ja namita asiasta. Seuraavaksi kosketat leikkurilla koiran kynttä ja kehut ja namitat koiraa. Älä yritä leikata kaikkia kynsiä yhdellä kertaa ennen kuin pentu on tottunut huoltotoimenpiteisiin sinun kanssasi. Tämä toimenpide kannattaa aloittaa kun pentu on väsynyt ja rauhallinen. Kun pentu on tottunut toimenpiteeseen, niin toimintoon voi liittää vihjesanan esim. KYNSI.

Korvien tarkastaminen

Vastaavasti kun korvat tarkistetaan niin silloin avainsanana voi toimia sana KORVA. Jälleen koira totutetaan siihen että, kun korvaan kosketaan kehutaan koiraa ja namitetaan. Kun pentu antaa kosketella korviaan, niin käteen otetaan vanua ja annetaan koiran haistella se ja sitten totutetaan pentu siihen että korvaa voi sivellä vanulla. Kun tämä onnistuu, kastellaan vanu lämpimällä vedellä, annetaan koiran haistella se ja sitten pyyhitään koiran korvaa kostella vanulla ensin hyvin lyhyesti ja kun koira tottuu niin sitten voit puhdistaa koiran korvalehdet. Muista aina palkita kehulla ja namilla. Jos joudut käyttämään korvien puhdistusainetta, totuta koita myös pulloon ja älä koskaan ruuttaa ainetta suoraan korvaan vaan laita se vanuun ja purista siitä kevyesti korvaan. Kun koira on tottunut toimenpiteeseen, voidaan tähänkin liittää vihjesana KORVA. Tämä taito on hyvä opetella, sillä jos koira saa korvatulehduksen, niin lääkkeen laittaminen on paljon helpompaa, kun koira ei sitä pelkää.

Yksin jääminen

Opeta koirallesi myös, yksinjäämistä, sillä aina et voi ottaa haukkua mukaasi vaikka haluaisitkin. Pennun on hyvä tietää missä sen oma paikka on. Kun lähdet yksin ulos, pue vaatteet päällesi kiinnittämättä mitään huomiota pentuusi, vasta juuri ennen lähtöä, ota vaikka pari koirannamia ja houkuttele koira omalle makuupaikalleen laita namit siihen tai anna kongi tai luu ja poistu (ei mitään lepertelyitä, koska silloin koiran on vaikeampi jäädä) ole 5-10 sekuntia poissa ja palaa takaisin, tervehdi koiraasi hillitysti ikään kuin olisi maailman luonnollisin asia että tulet takaisin. Toista tätä päivittäin, pidennä aikaa minkä olet poissa, jos kuulet, että pentusi itkee oven takana, odota kunnes on ihan hiljaista. Jos menet takaisin silloin, kun koirasi kutsuu sinua, on se hetkessä oppinut, että sen pitää huutaa aina vain kovemmin, että tulisit takaisin. Muista aina kertoa kun lähdet, ota yksi vihje sana tällekin asialle. Itse sanon aina:” Mamma menee kauppaan.”

Sisäsiisteys

Sisäsiistiksi oppiminen tapahtuu helpoiten seuraavasti, heti kun pentu herää tai on syönyt viet sen pihalle ja aina kun asia hoituu onnistuneesti muistat kehua pentuasi kuinka hieno kakka tuli jne. Pentu oppii että emäntä / isäntä on tyytyväinen juuri tähän asiaan ja haluaa tehdä asian halutulla tavalla, kun vahinko käy sisälle, älä kommentoi asiaa mitenkään korjaa jäljet ja houkuttele pentusi ulos ja jos siellä asia onnistuu taas kehumisia. Jos torut koiraasi vahingoista, se ryhtyy vain pelkäämään koko pissaamista, koska ei pentu halua, että suutut sille. Halutessasi voit merkitä sisälle paikan sanomalehdillä mihin pentu voi tehdä asiansa. Pennun pidätyskyky ei ole vielä kovin pitkä, joten myös jos on leikitty, kannattaa pentu viedä ulos. Sanomalehdelle asioiden tekeminen on ihan hyvä taito, mutta jos käytät tätä menetelmää, on sinun seuraavaksi opetettava pentu pois sanomalehdeltä ja siirrettävä asioiden tekeminen ulos. Itse en käytä tätä välivaihetta.


Pentu ja ihmiset

Kun pentu on tullut kotiin alkaa puhelin soida ja ystävät ja tuttavat alkavat pyytää lupaa tulla tutustumaan pentuusi. Tässä kohden sinun tulee olla jämäkkä ja antaa pennulle ainakin viikko aikaa tutustua sinuun ja uuteen perheeseensä, samalla sinä saat aikaa luoda suhdetta pentuun ja tutustua siihen. Sitten vasta on aika vierailujen. Pidä aina huoli että pennulla on riittävästi aikaa levätä. Anna pennun itse tutustua vieraisiin älä pakota pentua vieraan ihmisen luokse. Kun pentu itse ottaa kontaktia sitä tulee kehua ja siitä voi palkita namilla. Opeta ihmisille miten pikkupentua tulee silittää, ja pentu on aina päästettävä lähtemään jos se niin haluaa. Pennun turhaa koskettelua tulee välttää.

Älä koskaan tempaa pentua syliisi yllättäen, vaan se tulee tehdä hyvin rauhallisesti varmoin ottein ja lapset eivät voi nostaa isokokoista pentua, sillä se voi pudota kun lapsi esim. säikähtää. Älä anna vieraidenkaan koskaan kumartua pentusi ylle vaan tutustuminen tapahtuu pennun tasolla, eli lattialla. Opeta myös vieraillesi, että pentua ei saa taputella päälaelle eikä sitä saa tuijotella silmiin. Sinulla on aina velvollisuus puuttua, jos joku ulkopuolinen tietämättömyyttään tekee pennulle jotain mikä ei ole pennulle hyväksi. Sinä olet vastuussa pennustasi ja sen oikeasta hoidosta ja kohtelusta. Sinun on aina varmistettava, että pentusi tuntee olonsa turvalliseksi.

Älä koskaan huuda pennullesi vaan puhu sille aina kauniisti. Pieni pentu ei voi tietää heti mitkä ovat luvallisia tavaroita ja mitkä eivät joten varaa saataville vaihtotavaroita jos pentu vahingossa ottaa vaikkapa kenkäsi niin vaihda se vaikka luuhun mitä pentu saa luvalla kaluta, näin pentu oppii jo pienennä erottamaan mikä on sallittua ja mikä ei.

Lapset

Pentu ja lapset pitää huolellisesti totuttaa toisiinsa. Jo pienikin lapsi ymmärtää, että pentu tarvitsee rauhaa ja sen pitää antaa nukkua rauhassa. Lapselle on hyvä kertoa koiran pennun unen tarpeesta jolloin jo pienikin lapsi oppii hyväksymään että nukkuvaa koiraa ei saa herättää.

Ota lapsi mukaan pennun hoitoon ja järjestä sellaista tekemistä mitä lapsi ja pentu voivat leikkiä yhdessä, esim. voit opettaa lapsen piilottamaan nameja ja sitten pentu saa etsiä niitä. Tee heti alussa ero mitkä ovat lapsen leluja ja mitkä ovat pennun leluja. Opeta pennulle että pentu saa leikkiä vain omilla leluillaan ja sama koskee myös lasta. Pienten lasten ollessa kysymyksessä varaa kummallekin oma tila leikkitilanteissa.

Leikki-ikäiset lapset innostuvat helposti juoksemaan pentua karkuun ja saavat pennun peräänsä, silloin pentu innostuu ja voi napata jalasta kiinni, joten kaikki riehumisleikit on syytä jättää pois ja leikkiä pennun kanssa rauhallisesti. Lapsia ja pentua ei koskaan saa jättää ilman valvontaa.

Lapselle voi kertoa, että kun itse pysyy rauhallisena, niin pentukin käyttäytyy rauhallisesti.

Leikki-ikäiset lyövät helposti pentua omilla leluillaan joten lapselle pitää kertoa, että pentu on elävä ja sitä sattuu jos sitä lyö jollakin.

Älä koskaan anna leikki-ikäisen lapsen taluttaa pentua hihnassa, koska lapsi helposti riuhtaisee hihnasta ja se sattuu pentua ja niin pentu oppii pelkäämään pantaa, hihnaa ja ulkoilua.

Opeta lapselle myös, että pennulla on ihan omat ruuat joita lapsi ei voi syödä ja myös että pennulle ei saa antaa mitään ihmisille tarkoitettuja herkkuja.


Rauhoittavat signaalit

Toisin kuin maailman ihmiset niin koirat puhuvat kaikki samaa kieltä. Ihminen voi opetella ymmärtämään koiran kieltä ja jopa kommunikoimaan koiran kanssa sen omalla kielellä. Koira käyttää kommunikointiin, ääntä, näköä, liikettä, asentoja, tuntoa ja hajua. Koira tarvitsee kommunikointia muun muassa pariutumiseen, rauhoitteluun, esittäytymiseen, leikkimiseen, stressin ilmaisemiseen jne. Opettelemalla tunnistamaan koiran käyttämiä rauhoittavia signaaleja voit vähentää koirasi stressitasoja ja helpottaa sen elämää ja oppimista. Kun opit lukemaan koirasi viestejä niin se lisää luottamusta välillänne ja parantaa suhdettasi koiraasi. Opettele tarkkailemaan omaa koiraasi ja ymmärtämään sen välittämää informaatiota, niin silloin opit puuttumaan asioihin ennakoiden ja välttämään uhkaavat tilanteet ja koirasi ei pääse ylikierroksille. Koiraasi ymmärtämällä voit taata koirallesi turvallisen elämän ja koiran stressitasot pysyvät alhaalla. Älä koskaan vie koiraasi liian vaikeisiin tilanteisiin, sillä se ajaa koirasi stressitasot huippuunsa.

Emä opettaa jo pienet pennut puhumaan koiraa ja ilmaisemaan itseään koiraksi. Emä ei esim. koskaan selätä pentuaan tai pitele sitä väkivalloin paikoillaan tai vie sitä tapaamaan naapurin koiraa. Koira pyrkii aina viestittämään ja rauhoittelemaan.

Alistamalla, rankaisemalla ja kohtelemalla koiria kovalla kädellä opetamme ne pelkäämään itseämme ja muita ihmisiä. Kun pelosta tulee riittävän voimakas, koiran ainoa keino selvitä tilanteesta on puolustaa itseään hyökkäämällä.

Koira on eläimenä arka, erittäin kohtelias ja välttää tappeluita viimeiseen asti. Se ei ikinä hyökkää ilman syytä eikä varoittamatta. Me emme vaan ymmärrä koiraa ja siksi ajamme sen tilanteisiin, joissa se tuntee olonsa uhatuksi ja puolustaa itseään hyökkäämällä. Niinhän kaikki eläimet (myöskin ihmiset) tekevät, kun kyseessä on riittävän suuri uhka. Miksi emme voi hyväksyä tätä tosiasiaa myöskin koirissa ja järjestää koiran olosuhteita niin, että sen ei tarvitse puolustaa itseään.

Kun ihminen osaa käyttäytyä koiran kanssa siten, että koira ei koe häntä uhkaavaksi ja kun ymmärrämme koiraa, pystymme myös välttämään ajoissa tilanteet, joissa koira joutuisi puolustamaan itseään.

Otteita Raili Halmeen artikkelista Koira puree kenen on vastuu.

Koiran käyttämät signaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Vihreän alueen signaalit, silloin stressitasot ovat alhaiset ja uhka pieni. Näitä signaaleja ovat mm.:

  • silmien siristeleminen tai räpytteleminen
  • katseen kääntäminen sivuun tai alas
  • kirsun nuoleminen
  • haukottelu

Keltaisen alueen signaalit, silloin stressitasot nousevat ja uhka suurenee, näitä ovat mm.:

  • maan haistelu
  • pään kääntäminen sivuttain
  • pään kallistaminen, kaartaen luoksetulo tai kääntyminen kyljittäin kohdattavaan päin, kääntyminen selin kohdattavaan päin
  • istuminen
  • maahan meno
  • hidastelu (esim. jos omistaja on vihainen)
  • liehittely
  • leikkiinkutsuasento, ellei ole kysymys leikistä
  • omistajan taakse jättäytyminen
  • tassun nostaminen
  • muiden väliin asettuminen
  • merkkaaminen
  • korvaavat toiminnot, rapsuttelu
  • hymyileminen, naaman sileäksi vetäminen

Punaisen alueen signaalit, silloin stressitasot ovat korkealla ja uhka on voimakas ja koira puolustautuu.

  • jäykistyminen / jähmettyminen
  • irvistys, hampaiden näyttäminen
  • murina
  • haukkuminen
  • tuijottaminen
  • uhkaavat asennot
  • näykkiminen
  • hyökkääminen
  • pureminen

Signaalien käyttöpaikkoja

  • omistaja on esim. vihainen/uhkaava/liian innostunut tai ihmisen käytös huolestuttaa koiraa
  • toinen koira on liian innostunut, vilkas tai riehakas tai käyttäytyy pelokkaasti ja arasti
  • toinen koira on vihainen tai hyökkäävä
  • tunnelma käy liian riehakkaaksi tai uhkaavaksi (vieras paikkakin riittää)
  • koiraa valokuvataan
  • koiraa tuijotetaan suoraan silmiin
  • koiraa kosketellaan tarpeettomasti
  • koiran päälle kumarrutaan
  • koiraa häiritään sen ruokaillessa tai nukkuessa

Jokaisen pennunomistajan kirjahyllystä olisi hyvä löytyä teos Rauhoittavat Signaalit: Rugaas, Turid

Kun koira tyynnyttelee itseään ja toisia koiria tai omistajaa rauhoittavilla signaaleilla, niiden sanoma on: "Ei tässä ole mitään hätää, otetaan rauhallisesti vaan, älä pelkää, älähän nyt noin riehu, en ole tekemässä pahaa".


Ensiapu

Jokaisen koiran omistajan on hyvä hankkia muutamia ensiaputarvikkeita kotiin, mutta jos vahinko sattuu ja tarvikkeita ei ole niin silloin vain mielikuvitus on rajana.

Koiran lääkekaappi:

  • Silmävesi
  • Desinfioiva haavan puhdistus aine , Betadine, ei kirvele
  • Haavapulveri, Bacibact
  • Hunajavoide, Vetramil
  • Korvanpuhdistusaine , Epi-otic
  • Lääkehiiltä
  • Maitohappobakteerivalmiste, Tehobakt
  • Parafiiniöljyä
  • Kuumemittari (joustava pää)
  • Pinsetit, punkkipihdit
  • Pumpulia, vanulappuja
  • Sakset
  • Sideharsoa, sidetaitoksia
  • Liimasidettä
  • Tankoparsaa purkissa.

Lämmön mittaus

Opettele mittaamaan koiran lämpö, paras kuumemittari on sellainen missä on joustava pää. Koiran normaalilämpö on 38,5-39 ° C. Lämpö mitataan peräsuolesta, mutta älä aseta mittaria ihan kohtisuoraan, silloin helposti mittaat ulosteen lämpötilaa, vaan aseta mittari hieman yläviistoon. Ennen lämmön mittaamista, laita mittariin vaseliinia. Varmista ettei koira liikahda äkkinäisesti mittauksen aikana ja mittari rikkoudu.

Lämpöhalvaus

Varoitus: Älä koskaan kesällä jätä koiraa autoon, sillä pysäköidyn auton lämpötila nousee nopeasti ja autosta tulee surmanloukku koiralle. Lämpöhalvauksen ensimmäiset oireet ovat voimakas läähätys, levottomuus, hoippuminen, horjahtelu, polkuanturat ovat märät, tuijottava katse, kuolaaminen, oksentelu. Tila saattaa johtaa nopeaan sokkiin ja koiran kuolemaan.

Ensiapu: Koira on nopeasti siirrettävä viileään tilaan ja koiraa on viilennettävä viileällä (ei kylmä) vedellä, märillä pyyhkeillä ja koiralle on tarjottava viileää vettä, jos oireet ovat voimakkaat, välittömästi yhteys eläinlääkäriin. Lämpöhalvaus johtaa helposti koiran kuolemaan.

Tassuhaava

Luonnossa on usein sinne kuulumatonta materiaalia ja huonolla tuurilla koirasi saa haavan polkuanturaansa. Tassusiteen tekeminen kannattaa opetella etukäteen, jolloin tositilanteessa se onnistuu helpommin. Tassusiteen tekemiseen tarvitset vanua, sideharsoa, liimasidettä ja desinfiointiainetta. Tärkeää on muistaa laittaa varpaiden väliin pehmuste ennen jalan laittoa siteeseen. Jos sinulla ei ole edellä mainittuja välineitä käytössäsi esim metsässä, niin sitten vain mielikuvitus on rajana millä saat tassusiteen tehtyä vaikka huivi, paidan helma jne käyvät hätätapauksessa. Pienet haavat paranevat yleensä hyvällä hoidolla, mutta isot haavat sekä syvät viilto ja pistohaavat vaativat aina lääkärin hoitoa.

Kuonositeen tekeminen kannattaa myös opetella, sillä joskus koiran kuono on pystyttävä sulkemaan puremariskin vuoksi varsinkin jos autat vierasta koiraa.

Vinkki

Jos leikkaat vahingossa koiran kynnen liian lyhyeksi, se ei yleensä vaadi sidettä, paina vuotokohtaa märällä talouspaperilla, pyyhkeellä tai jääpalalla pyyhkeen sisällä jolloin vuoto tyrehtyy nopeammin. Jos vuoto ei ota laantuakseen, voit tehdä tassuun kevyen siteen joksikin aikaa. Muista kuitenkin olla surkuttelematta tapahtunutta, sillä silloin opetat koiralle pelkoa kynsien leikkaamista kohtaan.

Käärmeenpuremat, ampiaiset ja mehiläiset

Kyynpurema on aina tapahtuma joka vaatii koiran viemistä eläinlääkärille. Pidä koira mahdollisimman rauhallisena ja vie koira välittömästi eläinlääkäriin. Älä anna koiralle mitään kyytabletteja ne haittaavat koiran saamaa hoitoa. Oireena on pistokohdan turvotus, pistokohta on kuuma. Jos pistos on osunut kuonon alueelle saattaa koira saada myös hengitysvaikeuksia.

Ampiaisen ja mehiläisen pistot ovat yleensä vaarattomia, mutta jos koira saa samanaikaisesti useita pistoksia on syytä toimittaa koira eläinlääkärin tutkittavaksi. Koira voi myös olla allerginen pistoksille.

Punkin poistaminen

Varsinkin rannikkoalueella koirasi voi saada punkin ja sen poistaminen onnistuu parhaiten punkkipihdeillä. Tartu pihdeillä punkin peräpäähän, ja käännä punkkia varovasti kuin kääntäisit ruuvia niin punkki irtoaa. Varo katkaisemasta punkkia. Puhdista iho desinfiointiaineella.

Täit

Koirasi voi myös alkaa rapsuttaa itseään hallitsemattomasti ja silloin on syytä epäillä täi tartuntaa (koirapuistot, massatilaisuudet). Täit on nähtävissä paljaalla silmällä kun etsit niitä turkin alueelta, esim korvantaustat, kyljet. Apteekista on saatavana lääkettä joka valellaan koiran niskaan. Käsittely on syytä uusia ohjeen mukaan, jotta syöpäläisistä päästään eroon (eivät tartu ihmiseen). Älä vie täitartunnan saanutta koiraa toisten koirien läheisyyteen. Jos perheessä on muita koiria on syytä käsitellä kaikki koirat vaikka vain yhdeltä löytyisi eläviä täitä.

Oksentelu ja ripuli

Kummassakin tapauksessa on tärkeää, että koira saa riittävästi nestettä, ettei koira kuiva, varsinkin pentu kuivaa tosi nopeasti. Pennulla ei ole syytä pitää paastopäiviä sillä pentu tarvitsee ruokaa jatkuvasti. Yksittäinen oksentelutapaus, ei vaadi mitään erityishoitoa, mutta jos se on jatkuvaa, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Ripulointi voi johtua monesta syystä, pentu on voinut syödä jotain vatsalle sopimatonta ja ensiapuna voi ruokaan lisätä maitohappobakteerijauhetta, jos epäilynä on että koira on syönyt jotain vatsaan sopimatonta voidaan koiralle antaa myös tankoparsaa, jolla on ominaisuutena, kuljettaa esim. vierasesine pois koiran suolistosta. Jos ripuli jatkuu yli vuorokauden ota yhteys lääkäriin.

Ontuminen

Jos koira alkaa ontua, tunnustele koiran jalka ja etsi voitko löytää selkeää kipualuetta. Tarkista polkuanturat ja varpaanvälit, etsi jotain piikkiä tai jotain vieras esinettä mikä voi aiheuttaa ontumisen tai ihon rikkoutumista. Jos mitään ylimääräistä ei löydy eikä syytä ontumiseen voida löytää, mutta koira laskee kuitenkin painonsa jalan päälle, pidä koira levossa ja usein ontuminen paranee levossa ja kysymyksessä oli vain pieni venähdys. Pikku pennut ontuvat kovin helposti, mutta paranevat yhtä nopeasti. Jos ontuminen kuitenkin jatkuu ja koira on hyvin kivulias ota yhteyttä eläinlääkäriin.

"Hotspot" märkivä ihotulehdus

Jos huomaat koirasi alkavan haista erittäin pahalle tai koira nuolee jotain tiettyä kohtaa, on syytä epäillä koiran saaneen "hotspotin", etsi koiran turkista missä hajunlähde sijaitsee, tyypillisesti posket, kaula pepun päällinen, häntä, korvan taustat. Kun punoittava / märkivä ihoalue löytyy, aja karvat siitä kohden pois, jotta tulehdus pääsee hengittämään, puhdista aluetta desinfiointiaineella useita kertoja päivässä. Voit myös sivellä alueelle Aloe Vera geeliä. Varmista, että koira ei pääse nuolemaan kyseistä aluetta. Jos ihottuman leviäminen pysähtyy ja ihottuma kuivuu jatka hoitoa kunnes se on täysin parantunut. Jos ihottuma on kämmenesi suuruinen tai leviää hoidosta huolimatta ota yhteys eläinlääkäriin.

Korvatulehdus

Jos koira alkaa ravistella päätään tai kulkea pää vinossa on syytä epäillä koiran saaneen korvatulehduksen. Nosta koiran korvia ja haista jos korvasta tuleeko korvasta epämiellyttävä tuoksu, tarkista punoittavatko korvalehdet ja raapiiko koira itseään. Usein korvasta myös nousee tummaa tai ruskeaa eritettä puhdistettaessa korvia. Eritteen nouseminen ei aina tarkoita korvatulehdusta. Voit puhdistaa koiran korvat puhdistusaineella, mutta jos siitä ei ole selkeää hyötyä varaa aika eläinlääkärille.

Silmätulehdus

Jos koiran silmät rähmivät voimakkaasti tai vuotavat vettä voi kysymyksessä olla silmätulehdus. Voit puhdistaa varovasti rähmän pois silmähuuhteella. Mutta silmään ei saa laittaa mitään. Eläinlääkärin on aina tarkistettava, että silmässä ei ole haavoja.

Myrkytykset

Tumma suklaa joka sisältää teobromiinia voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia koiralle, epileptisä kohtauksia, sydämen toimintahäiriöitä, lisääntynyttä juomista / virtsaamista.

Myös jos koira on syönyt ksylitolia sisältäviä tuotteita ota yhteys eläinlääkäriin.

Muuta

Suosittelen hankkimaan myös koiran ensiapukirjan ja opettelemaan taidon miten koiraa elvytetään.

Aina voit ottaa yhteyttä kasvattajaan jos olet epävarma miten toimia. Kasvattaja myös opettaa sinua tekemään tassusiteen ja mittaamaan kuumeen.

Kun joudut eläinlääkärille koirasi kanssa, sinun tulee vaatia, että koirasi saa parhaan mahdollisen hoidon, sillä itse koira ei sitä voi vaatia. Kannattaa solmia hoitosuhde hyvään eläinlääkäriin, niin sinulla on kaikki koiraasi koskevat tiedot yhdessä paikassa ja useat eläinlääkärit hoitavat kutsut esim. rokotuksiin ja sinun ei tarvitse itse niistä huolehtia. Ota lemmikillesi lemmikkipassi, niin kaikki rokotukset löytyvät yhdestä dokumentista ja jos matkustat ulkomaille niin sinulla on passi valmiina.

Vakuutus

Vakuuta pentusi aina, sillä koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Eri vakuutusyhtiöt tarjoavat lemmikeille hoitokulu ja tapaturmavakuutuksia. Vakuutusyhtiössä pennun voi vakuuttaa kun se on täyttänyt 5 vkoa ja vakuutus astuu voimaan kaksi viikkoa siitä eli pennun luovutusiässä. Tämä tarkoittaa, että pentu on vakuutettu heti kun se on muuttanut kotiin, eikä tarvitse enää siinä vaiheessa odottaa kahta viikkoa että vakuutus astuu voimaan.


Pentu oppii

Tärkeää on luoda pentuun hyvä suhde heti pennun muutettua uuteen kotiinsa. Tärkeää on ymmärtää, että mitkä ovat niitä asioita mitkä vahvistavat pennun ja ihmisen suhdetta. Mukava yhteisolo ja yhteiset tekemiset vahvistavat suhdetta. Jokainen uhkailu, komentaminen ja pakottaminen taas rikkovat suhdetta. Jos pentusi on hermostunut tai väsynyt niin on turha opettaa pennulle silloin asioita, sillä pentu pystyy oppimaan vain silloin kun se on rauhallinen.

Arkikehuminen

Opeta pennulle heti, että kaikki käytös mikä on toivottua tuottaa myös kehumista. Pentu oppii saamastaan myönteisestä palautteesta tunnistamaan, mitä siltä odotetaan. Väärin tekemisiä ei tule huomioida mitenkään. Käytä pehmeää, kaunista äänen sävyä, sillä sanat eivät pennulle merkitse mitään ainoastaan se tapa millä ne lausutaan.

Vinkki:

  • Ole ihan hiljaa kun koira käyttäytyy ei toivotusti, mutta kehu heti kun pentu käyttäytyy toivotusti.
  • Palkitse pentu antamalla nameja, syötä pentua kädestä kehun yhteydessä – kädestä syöttäminen vahvistaa suhdetta.
  • Anna namit aina alakautta, silloin pentu ei opi hyppimään.

Kehusana

Pennulle kannattaa opettaa ns. KEHUSANA, se helpottaa uusien asioiden opettamista pennulle. Kehusanaksi kannattaa valita sana mikä on lyhyt ja jota ei normaalisti käytetä jatkuvasti puhekielessä. Minun kehusananani on JESS, sana pitää olla myös sellainen mitä on vaikea sanoa vihaisesti tai käskevästi. Kehusanalla merkitään tarkasti se asia mistä koiraa palkitaan ja mikä oli toivottu asia mitä halusimme opettaa.

Palkintona koiralle toimii hyvin usein ruoka / namit, sillä koira rauhoittuu syödessään ja samalla se kokee olonsa turvalliseksi. Palkintona joillakin roduilla toimii myös leikkiminen lelulla tai jokin muu asia millä on koiralle arvoa.

Vinkki:

  • Kehusana tehdään koiralle tutuksi ja tärkeäksi seuraavalla tavalla: Sano kehusana esim. JESS ja anna nami , sano kehusana ja anna nami – älä vaadi yhtään mitään koiralta. Toista harjoitus 4 x 4 sarjana ja pieni tauko ja niin edelleen Yhden harjoituksen kesto maksimissaan 5 minuuttia kerrallaan. Kun huomaat koirasi väsyvän tai se ei jaksa enää keskittyä lopeta ja jatka harjoitusta seuraavana päivänä.
  • Kun kehusana on tullut koiralle tärkeäksi huomaat koiran reagoivan siihen, vaikka nami ei tulisikaan joka kerta.

Lajiominaisten tarpeiden tyydyttäminen

Hauska yhteinen tekeminen vahvistaa sinun ja koirasi suhdetta. Koira kaipaa lajityypillisten tarpeiden tyydyttämistä ja jo pikkupennulle voit tehdä oman ”kaatopaikan” jolloin pentu saa haistella ja käyttää hajuaistiaan.

Vinkki:

Kerää erilaisia tyhjiä pahvipakkauksia, juomapulloja (ei lasia), sanomalehtisilppua, kerää kaarnan palasia, kiviä, vain mielikuvitus on rajana ja täytä jokin laatikko / astia esim. pesuvati näillä tarvikkeilla ja ripottele joukkoon nameja. Sitten annat koiran rauhassa tonkia ja haistella, koiran rauhoittuu ja väsyttää itsensä oikealla tavalla. (ÄLÄ itse osallistu anna koiran tehdä kaikki työ)

Kirjallisuutta

Rauhoittavat Signaalit kirjoittanut Turid Rugaas
Koiran silmin Alexandra Horowitz
Dominanssi- totta vai tarua Barry Eaton

EI-sanaa EI tarvita

Eläimet eivät kiellä toisiltaan asioita, ne kyllä varoittavat toisiaan ja näyttävät että eivät koe oloaan mukavaksi. Koirat eivät ymmärrä EI sanaa muuten kuin huomion saamisena tai pysäytysmerkkinä. EI sana ei opeta koiralle mitään eikä anna mallia miten sen haluttaisiin toimivan. EI sanasta voi tulla koiralle palkkio, sillä negatiivinenkin huomio on parempi kun ei huomiota ollenkaan. Koiralle voidaan opettaa merkkiäänen avulla asioita helposti ja hauskasti.

Oman vartalon käyttö:

Koira on eläin joka lukee eleitä ja ilmeitä, aistii hajuja ja tunteita.

Seuraavat eleet koira kokee uhkaavaksi:

  • päälle taipuminen (voimakas uhkausele)
  • kohti käveleminen
  • kovaa käveleminen ja juokseminen
  • ylhäältäpäin lähestyminen (käsi koiran pään päälle)
  • käden laitto selän yli
  • tuijottaminen (oppii kestämään omistajan tuijotusta)
  • liiallinen taputtaminen
  • kiinnipitäminen
  • kova ääni / komentaminen
  • liian lähellä oleminen

Helpottavia eleitä taas ovat:

  • haukottelu
  • huulten nuoleminen
  • silmien siristely, räpsyttely ja pois katsominen
  • istuminen / kyykistyminen/ makaaminen
  • pois kääntyminen / pään kääntö

Uhkaavien eleiden käyttö koulutustilanteessa:

  • häiritsee koiran keskittymistä
  • hidastaa oppimista
  • nostaa stressitasoa
  • murentaa suhdetta ja luottamusta

Turid Rugaas Rauhoittavat signaalit

Rakkaiden Haukujen koulutusohjaaja koulutus Raili Halme

Älä koskaan tee koirallesi mitään, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.

Jos sinä olet aggressiivinen, koirasi on sitä myös, ja kun koirasi on onnellinen sinä olet onnellinen.

Anna koiran olla koira, älä tee siitä ”karvalasta” lasta.

Merkkiäänen opettaminen koiralle

Huomiomerkki opetetaan koiralle seuraavasti:

  1. Valitse merkki mitä sinun on helppo käyttää, esim naksutus, maiskutus tai vastaava, merkki ei saa olla puhetta. Merkin tarkoituksena on herättää koiran huomio.
  2. Kun merkki on valittu, ryhdytään opettamaan sitä koiralle. Ota käteesi neljä pientä namia. Tee merkki ja välittömästi kun koira huomioi sinut anna nami alakautta, tee merkki uudestaan ja namita, merkki, nami. Pidä pieni tauko ja toista tämä yhteensä neljä kertaa eli tarvitset yhtä harjoitusjaksoa kohti 16 namia. Opeta merkkiä aluksi koiralle rauhallisessa turvallisessa paikassa ja kun huomaat että koira tietää mistä palkka tulee niin siirry eri paikkoihin esim. sisältä ulos.
  3. Seuraavassa vaiheessa siirrytään liikkumaan merkin kanssa. Tee merkki namita, ota askel ja heti kun koira seuraa sinua kehu koiraa arkikehulla (=hienoa, taitava upeat, tosi hyvä jne) namita tee uusi merkki ja askel toiseen suuntaan ja heti kun koira seuraa taas arkihehua ja nami. Tätä harjoitusta voit toistaa myös saman sarjan 4 x .Pidä välillä aina taukoa.
  4. Kun koira on oppinut merkin kanssa liikkumisen, voit alkaa käyttää merkkiääntä ennakoiden eli kun koira on aikomassa tehdä jotain ei toivottua teet merkin ja kun koira reagoi merkkiin kehut ja annat namin. Älä koskaan tee merkkiä, kun koira jo tekee jotain ei toivottua. Merkkiä voit käyttää esim. ohitustilanteissa tai kun koira on menossa esim. ottamaan pöydältä jotain jne. Et tarvitse EI sanaa kun käytät merkkiä ennakoiden. Älä koskaan käytä merkkiä kutsuaksesi koiraa pois esim haistelemasta. Merkkiä käytetään ennakoiden.

Vapaaehtoinen katsekontakti ja luvan kysyminen

  1. Otetaan apunami käteen ja viedään se leuan alle kun koira vilkaisee sinua silmiin (hyvin lyhyt vilkaisu riittää) niin annetaan nami ja sanotaan kehusana (JESS, HYVÄ) tämä toistetaan 4 x 4 sarjassa ja välillä pidetään aina tauko. Älä tuijota koiraa vaan katso hieman koiran ohi, mutta niin kuitenkin että voi nähdä lyhyenkin vilkaisun.
  2. Seuraavassa vaiheessa ota kaksi namia yksi kumpaankin käteen ja vie kädet silmien korkeudelle ohimon viereen ja odota kun koira vilkaisee sinua silmiin anna nami ja kehu. Jatka kunnes koira on oivaltanut mistä nami tulee.
  3. Seuraavassa vaiheessa vie kädet kauemmaksi ei vielä kuitenkaan ihan vaakatasoon ja toista (4 x4 sarja) edellinen harjoitus.
  4. Vie kädet vaakatasoon ja toista harjoitus jos koira ei selviä tästä siirry astetta helpompaan ja kun se onnistuu voit taas siirtyä vaikeampaan.
  5. Tässä vaiheessa otetaan nami edelleen kumpaankin käteen ja kädet viedään selän taakse, kun koira vilkaisee sinua silmiin kehu ja anna palkka (4x4 sarja) muista tauotus.

ÄLÄ missään vaiheessa käskytä koiraa ja muista pitää vartalon suunta hieman koirasta poispäin, äläkä tuijota suoraan koiraa silmiin. Kun koira on oppinut vapaaehtoisen katsekontaktin, se voidaan siirtää luvan kysymiseksi.

Luvan kysyminen

Otetaan lautanen ja laitetaan siihen nami, käteen otetaan apunami. Pyydetään koiraan odottamaan. Mennään kyykkyyn koiran viereen ja laitetaan apunami koiran kuonon eteen ja samaan aikaan laitetaan lautanen lattialle. Kun koira vilkaisee silmiin, sanotaan ”ole hyvä” ja laitetaan apunami lautaselle.

Luvan kysymistä voi harjoitella myös ennen ulos menoa, ovi avautuu kun koira on vilkaissut silmiin. Koira palkitaan aina heti luvan kysymisen jälkeen.

Luvankysymisestä on paljon hyötyä, koirasi ei ryntäile ensimmäisenä ovesta, eikä hyppää hallitsemattomasti autosta ulos. Koirasi oppii, että sinä tiedät aina paremmin onko jokin asia sallittua vai ei. Myös kun kohtaatte toisia koiria, ja ihmisiä, on mukavaa kun koirasi ei rynni toisia kohden vaan kysyy lupaa ja jos lupaa ei anneta niin koira tietää että nyt ei seurustella. Luvan kysyminen on yksi eniten tarvittavista asioista jolla voidaan turvata koiran elämän turvallisuutta ja samalla kasvattaa pennun ja omistajan suhdetta.

Saako syödä herkut?

Virikkeistäminen

Mitä virikkeistäminen on? Virikkeistäminen on koiran synnynnäisten lajityypillisten tarpeiden tyydyttämistä. Tämä lisää koiran henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Koiran lajityypilliset tarpeet ovat - seurallisuus - kaivaminen - haistelu / jäljestäminen - ja ruoka/pureskelu.

Seurallisuus

Koira tarvitsee myös sosiaalista elämää. Pennut leikkivät mielellään keskenään, mutta aina valvotusti, että leikit eivät mene liian rajuiksi ja nosta stressitasoja. Ihmisen tehtävä on myös valvoa, ettei ketään kiusata. Isommat koiratkin leikkivät pentujen kanssa, mutta silloin on oltava tarkkana, että leikki on kivaa kummastakin osapuolesta ja kestää riittävän lyhyen aikaa. Aina pitää varmistaa että leikkikaveri suhtautuu ystävällisesti pentuun, että pennulle jää hyvä kokemus. Myös perheen omien lemmikkien kesken tapahtuvaa leikkimistä pitää valvoa.

Kaivaminen

Koirat haluavat kaivaa ja niille tuleekin antaa mahdollisuus siihen. Järjestä koiralle kaivualue missä koira voi vapaasti kaivella monttuja, jos montut häiritsevät sinua piha-alueella. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta antaa koiran kaivella ulkona niin voit tehdä koiralle kaivulaatikoita. Tarvitset matalan pahvilaatikon (pesuvadin), täytä se esim. ulkoa löytämilläsi tarvikkeilla kivillä, puun palasilla, kasveilla, kävyillä jne., piilota laatikkoon nameja ja anna koiran kaivella ja etsiä namit. "Köyhänmiehen" versiokin toimii, eli laita laatikko täyteen sanomalehtisilppua ja namit joukkoon ja jo kohta lehtisilppu lentelee kun pentu kaivelee laatikkoa.

Haistelu/jäljestäminen

Anna pentusi aina haistella kun se sitä haluaa, sillä pentu tutustuu maailmaan hajujen kautta. Älä koskaan yritä kouluttaa pentuasi esim. kutsumalla sitä luoksesi silloin kun se haistelee, sillä hajujen maailma on vahva ja pentu tuskin kuulee sinun kutsuasi. Pennulle kun se on kasvanut hieman (5-6 kk) voi myös tehdä vaikka makkarajälkeä. Tee makkaranpaloista pieni "polku" ja anna pentusi haistella ja löytää herkut ja polun päästä sitten hieno palkka. Vanhempana sitten voidaan tehdä tonnikalajälkeä ja verijälkeä. Niiden ohjeet saat kasvattajalta kun niiden aika on.

Ruoka/pureskelu

Ruoka on tärkeä osa pennun elämää. Ruuan lisäksi voit antaa pennulle pureskeltavaa, se rauhoittaa pentua ja auttaa kutiseviin ikeniin hampaiden vaihtuessa. Pennulle voi antaa oikeita luita, kunhan ne ovat niin isoja, ettei pentu vielä saa niistä irrallisia paloja, aidot luut ovat aina parempia kuin puruluut. Puruluita käytettäessä muista valita sellaisia missä ei ole solmuja päissä pentu jäystää ne yllättävän nopeasti irti ja voi nielaista ne kokonaisina ja tukehtua. Pennulle voi antaa myös porkkanoita , pentu tykkää pureskella niitä ja ei haittaa vaikka söisikin osan porkkanasta. En suosittele possunkorvia tai vastaavia herkkuja, koska ne sisältävät todella paljon rasvaa ja sekoittavat vain pennun ruokamäärät. Ne kuuluvat herkutteluun jouluna ja juhannuksena. Pentu saa pureskelusta ja ruuasta mielihyvän tunnetta. Pennun voi opettaa etsimään ruokansa mitä erilaisimmista paikoista, ruuan voi piilottaa kongiin, pahvilaatikkoon jne. mutta pikkupennun kohdalla täytyy muistaa, ettei tee liian vaikeita piiloja. Pennun pitää onnistua ja saada hyviä kokemuksia. Pennun kasvaessa piilotkin sitten vaikeutuvat.

Hyödyt

Mitä hyötyä sinulle on tästä kaikesta? Koirasi stressi vähenee, pentusi saa käyttää aivoja, nenää ja kokea onnistumisen riemua. Koiran ja omistajan suhde vahvistuu ja kummallakin on kivaa. Koiran itsetunto paranee onnistumisen myötä. Tällä tavalla pentu saa oikeanlaista tekemistä ja ongelmakäyttäytymistä ei synny. Lapset ovat usein erittäin hyviä keksimään näitä virikkeitä koiralle, tässä "lapsityövoiman" käyttö on sallittua.

Aktivointi

Koiran aktivointi, mitä se on? Koiran aktivoinnilla tarkoitetaan temppujen opettamista koiralle. Vain mielikuvitus on rajana kun koiralle opetetaan temppuja. Perinteiset tottelevaisuusliikkeet kuten istu, maahan jne. ovat yksittäisiä temppuja. Tämän lisäksi koiralle voidaan opettaa vaikka kierimistä, esineiden tuontia, haukkumista käskystä jne. On olemassa myös teollisesti valmistettuja leluja joiden sisälle piilotetaan nameja ja koira saa itse keksiä mitä osaa liikuttamalla se saa namit.


Lähdeluettelo

Kirjallisuus:

Rauhoittavat signaalit (1997):Rugaas Turid
Kiskomatta paras (2003): Rugaas Turid
Koiran ruokinta (2010): Merja Hellemann ja Petri Marjeta
BARF Raakaravinto käytännössä : Riikka Lahti

Artikkelit:

Raili Halme: Koiralähtöisyys – mitä se todella tarkoittaa
Hyvä johtajuus on vanhemmuutta
Löysällä taluttimella lenkille
Koira puree – kenen on vastuu